Sunnuntaikokous klo 10 suomeksi ja englanniksi. Saatavilla simultaanitulkkaus venäjäksi.

Ulkoniitynkuja 6, 01660 Vantaa

Miksi kokoonnumme sunnuntaina?

Raamatullinen perusta:
Apostolien teot 20:6-7

Herran päivä

  • Kesti viisi päivää matkaa päästäkseen Troakseen, ja he viipyivät siellä seitsemän päivää (Apostolien teot 20:6).
  • Apostolien teot 20:7a – Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää…
  • Alkuseurakunta oli tottunut kokoontumaan sunnuntaina, viikon ensimmäisenä päivänä – kristittynä ”sapattina”, jota he kutsuivat ”Herran päiväksi”.
  • Oli useita syitä, miksi sunnuntaista tuli heidän tavanomainen päivä kokoontua ruumiina.
  • Kristus nousi kuolleista viikon ensimmäisenä päivänä.
  • Ylösnousemuksen jälkeen Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen viikon ensimmäisenä päivänä (Mt. 28:1; Mk. 16:9; Joh. 20:1,19, 26).
  • Pyhä Henki vuodatettiin yläsalissa viikon ensimmäisenä päivänä (Apostolien teot 2:1).
  • Ilmestyskirja annettiin Johannekselle sunnuntaina, Herran päivänä (Ilm. 1:10).
  • Viikon ensimmäisen päivän muistaminen oli merkkinä heidän ja Kristuksen välillä, että he olivat Hänen opetuslapsiaan.

Seurakunta, Kristuksen ruumis

  • Vaikka yksi päivä on yhtä hyvä kuin toinen, on hyödyksi, että seurakunnalle, paikalliselle Kristuksen ruumiille, on määrätty päivä ja aika kokoontua.
  • Kokoonnumme palvomaan Jumalaa, saarnaamaan Sanaa, rukoilemaan, palvelemaan Pyhän Hengen kautta ja olemaan yhteydessä toistemme kanssa.
  • Emme ole yksinäisiä pistoolisankareita, vaan olemme yksi ruumis ja tarvitsemme toisiamme.
  • On tärkeää sitoutua kokoontumaan säännöllisesti yhteen ja olla luopumatta tai vaarantamatta tätä riippumatta siitä, mitä vihollinen tekee estääkseen meitä.
  • Heprealaiskirje 10:24-25 – ja valvokaamme toinen toistamme rohkaisuksi toisillemme rakkauteen ja hyviin tekoihin; Älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.

Vanhan testamentin sapatti

  • Jotkut kristilliset kirkkokunnat pitävät tiukasti lauantaita sapattinaan.
  • He eivät kuitenkaan ymmärrä, että Vanhan testamentin sapatti oli vain Uuden esikuva ja varjo.
  • Jumala antoi heille lain sunnuntaina (2. Moos. 19:1, 3, 11).
  • 2. Mooseksen kirja 19:11 – Ja olkoot valmiit kolmanneksi päiväksi; sillä kolmantena päivänä Herra astuu koko kansan nähden alas Siinain vuorelle.
  • Juutalainen sapatti oli muuttuva sapatti.
  • Se muuttui helluntaina joka vuosi yhden päivän myöhemmäksi.
  • Siksi jokaista viikonpäivää viikonpäivää vuorollaan pidettiin sapattina seitsemän vuoden ajanjaksolla.
  • Helluntaita vietettiin ensimmäisenä päivänä seitsemännen sapatin jälkeen (3. Moos. 23:15-21).
  • Ensihedelmien juhlaa, joka edusti kuvannollisesti ylösnousemusta, vietettiin sunnuntaina (3. Moos. 23:9-14; Mt. 28:1; Joh. 20:1).
  • Kaikki tämä osoitti Jeesukseen ja Hänen kuolemaansa ja ylösnousemukseensa!

Jeesus ja sapatti

  • Maanpäällisen palvelutyönsä aikana Jeesus Kristus oli jättänyt huomioimatta sapatin, koska Hän kohteli sitä kuten mitä tahansa muuta päivää, parantaen ihmisiä ja tehden hyviä tekoja jne.
  • Markus 2:27-28 – Ja hän sanoi heille: “Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Niin Ihmisen Poika siis on sapatinkin herra.”
  • Markus 3:4 – Ja hän sanoi heille: “Kumpiko on luvallista sapattina: hyvääkö tehdä vai pahaa, pelastaako henki vai tappaa se?” Mutta he olivat vaiti.
  • Meidän on käsketty kokoontua, mutta Uudessa testamentissa ei ole Jeesuksen tai apostolien antamaa käskyä noudattaa tiukasti tiettyä päivää – vaan juuri päinvastoin (Room. 14:5-6; Gal. 4:9-11; Kol. 2:14-17).
  • Kolossalaiskirje 2:16-17 – Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen. [Amplified-käännös sanoo: “Mutta todellisuus (substanssi, ennakoidun vankka tosiasia, sen ruumis) kuuluu Kristukselle.”]
  • Jotkut kristilliset kirkkokunnat kieltävät tietyt normaalit, jokapäiväiset käytännöt sunnuntaisin.
  • Mutta jos jokin on syntiä sunnuntaina, niin se on syntiä myös muina päivinä.
  • Ja jos se ei ole syntiä muina viikonpäivinä, ei se ole syntiä myöskään sunnuntaina.

Leivän murtaminen

  • Opetuslapset kokoontuivat murtamaan leipää (Apostolien teot 20:7).
  • Meidän, uskovien, murtama leipä on Kristuksen ruumiin yhteys (1. Kor. 10:16).
  • Ehtoollinen (kreikaksi koinonia) – toveruus; yhteys; yhteisö; ehtoollinen; yhteinen osallistuminen; läheisyys.
  • 1 Korinttilaisille 10:16-17 – Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen? Koska leipä on yksi, niin me monet olemme yksi ruumis; sillä me olemme kaikki tuosta yhdestä leivästä osalliset.
  • Jeesus on tuo leipä (Joh. 6:32-51).
  • Johannes 6:33 – Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän.
  • Johannes 6:35 – Jeesus sanoi heille: “Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa.
  • Herran Jeesuksen Kristuksen kirkkona me kokoonnumme kautta aikojen yhteen saarnaamaan ja kuulemaan Jumalan sanaa, laulamaan psalmeja, rukoilemaan ja profetoimaan – kehottamaan toisiamme ja jumaliseen yhteyteen toistemme kanssa.
  • Kokoonnumme murtamaan yhteyden leipää yhdessä.
  • Kokoonnumme myös nauttimaan ehtoollista – leipää ja viiniä – jotka edustavat Hänen ruumistaan ja vertaan, meidän parantumistamme ja pelastustamme.
  • 1 Korinttilaisille 11:26 – Sillä niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tämän maljan, te julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kuin hän tulee.
  • Uskovalle jokainen päivä on päivä palvella ja palvoa Jumalaa sydämestään.