1. Kerta toisensa jälkeen Sanassasi, Herra, tuot esille suoran yhteyden sen välillä, että koemme armon ja ilmaisemme armoa antamisen kautta. Armo on sinun salamasi ja antamisemme on ukkonen vastauksena sille. Tässä on siis kysymykseni: Ilmaiseeko antamiseni taso sen, että olen huomioinut ja omaksunut koko armosi sen täyteydessään elämässäni? Vai ilmaiseeko se sen, että minun tulee huomioida ja vastata armoosi syvemmällä tavalla ja kokosydämisesti?
2. Kor. 8:7,9; 2. Kor. 9:15; Room. 8:32
2. Isä, voiko olla niin, että kasvatit minut – niiden rahavarojen kanssa, jotka olet minulle uskonut – juuri tätä aikaa varten? Onko enemmän kuin sattumaa, että olet uskonut minulle juuri tällaiset resurssit juuri tällaisena aikana historiassa, kun ennenkuulumaton määrä ihmisiä on suuressa tarpeessa ja on myös ennennäkemättömiä tapoja ja mahdollisuuksia auttaa heitä?
Ester 4:14; Ap.t 17:26; Ef. 2:10
3. Kiertyykö elämäni Sinun ympärille? Avaa silmäni Isä. Mistä pidän kiinni, joka ryöstää minulta tämänhetkistä iloa ja tulevaa palkkiota? Mitä vartioin ja pidän itseäni varten, joka estää minua luottamasta Sinuun kokosydämisesti? Koska rahalla ja tavaralla on massaa ja massa vastaa painovoimaan, ja painovoima pitää meidät kiertoradalla, mitä voin antaa, mikä antaisi minulle suuremman vapauden? Mitkä “minun” varoistani voin antaa Sinulle niin, että Sinä voit olla minun panovoimani keskipiste?
Luuk. 16:13; Ps. 42:2-3; Matt. 5:6
4. Herra kunnioitanko Sinua minulle uskomiesi varojen omistajana ja toimitusjohtajana? Vai kohtelenko sinua vain taloudellisena neuvonantajana, jolla maksan palkkiota (2%, 10%, vai…)? Olenko käyttäytynyt kuin omistaisin kaupan ja Sinä työskentelisit minulle sen sijaan, että tunnistaisin sinun omistavan sen ja että minä työskentelen sinulle?
3. Moos. 25:23; 5. Moos. 10:14; 1. Aik. 29:11-12
5. Mihin yhteisössäni – tai koko maailmassa – haluat minun menevän, näkemään ja olemaan osallisena fyysisten tarpeiden täyttämistä Kristus-keskeisen palvelutyön kautta? Soppakeittiöön? Kaupungille? Vankilatyöhön? Aborttia vastustavaan työhön? Lyhytaikaiselle lähetysmatkalle tai pitkäaikaiseen palvelutyöhön ulkomaille osana Sinun innostavaa suunnitelmaasi minulle ja perheelleni?
Jer. 22:16; Snl 28:27; Room. 10:13-15
6. Herra, mietin: Miksi olet uskonut minulle suurempaa rahallista siunausta kuin mitä minulla aiemmin on ollut? Oletan, että olet tehnyt sen nostaaksesi elämäni standardia. Mutta nyt kysyn: “Onko se kuitenkin sen sijaan, että nostaisin antamiseni tasoa?” Näenkö itseni todella Sinun asioiden toimittajana? Vai oletanko, että koska olet laittanut jotain käsiini, minun tulee pitää se itselläni? (Jos pidän kiinni jostain, mitä halusit minun antavan, voiko joku kenelle tarkoitit sen jäädä ilman?)
2. Kor. 9:11; 2. Kor. 8:14; Ap.t 11:29
7. Herra Jeesus, olenko kerännyt liikaa? Olenko sallinut harkitsemattoman rahankäytön ja kerääntyvän velan vaikuttaa antamiseeni sinulle? Olenko sanonut: “Ei ole riittävästi annettavaksi” säilyttäen kuitenkin rahankäytön samanlaisena varmistaen, ettei ole riittävästi annettavaksi? Annanko samassa suhteessa sinun suureen siunaukseesi minun suhteeni? Ottaen huomioon, että vaadit kolmea kymmenystä köyhimmiltä israelilaisilta onko todella mahdollista, että odottaisit vähemmän minulta, joka elän suhteellisesti varakkaasti, tunnen Jeesuksen armon ja olen Pyhän Hengen asuttama ja voimaannuttama?
Snl 3:9-10; Snl 22:7; 1. Kor. 16:2
8. Herra, olen toisinaan miettinyt mikset siunaa minua enemmän taloudellisesti. Voisiko olla niin, että olen käyttänyt rahaa ensin itseeni sen sijaan, että olisin antanut Sinulle ensihedelmät siitä, mitä olet antanut?
Hag. 1:4-11; Mal. 3:8-11; Luuk. 6:38
9. Herra, sinä kehuit köyhää leskeä siitä, että hän antoi kaikkensa Sinulle, jättäen mitään itselleen. Onko siis ikinä vastuutonta, että annan sinulle nyt – riippumatta tilanteestani – sen sijaan, että odotan myöhempään? Olenko langennut siihen valheeseen, ettei minulla vain ole riittävästi antaakseni, riippumatta siitä, että suurimmat esimerkit antajista Raamatussa olivat köyhiä?
Mark. 12:43-44: 2. Kor. 8:1-4; Gal. 6:9-10
10. Anna minun ymmärtää ajatuksesi tässä Isä, koska se on niin erilainen ajattelumalli: Kunnioittaisiko se sinua, jos päättäisin perustasolla riittävän tulotason ja varat elämiselle, ja sitten yksinkertaisesti antaisin kaiken, mitä annat sen ylitse? Ja siinä prosessissa opettaisitko minua olemaan kiitollisempi ja tyytyväisempi?
Saarn. 5:10-12; Hoos. 13:6; Fil. 4:11-13
11. Herra Jeesus, koska taloudelliset varannot tulevat palaamaan sinun paluusi yhteydessä, niin tulevatko maan päällä keräämäni omaisuus, tilit ja omistukset katoamaan mikäli tulet takaisin minun elinaikanani? Tuleeko niistä arvottomia aivan kuten kassillisesta Suomen markkoja sen jälkeen, kun vaihdoimme euroon? Oliko Luther oikeassa sanoessaan: “Kaiken mitä olen pitänyt olen menettänyt, mutta kaiken mitä olen antanut Jumalalle se on edelleen minulla”?
Oliko A.W Tozer oikeassa sanoessaan: “Jokainen väliaikainen omistus voidaan kääntää iankaikkiseksi vauraudeksi, kaikki mitä annetaan Kristukselle tulee välittömästi kosketetuksi kuolemattomuuden kanssa.
2. Piet. 3:10-13; Saarn. 5:15; 1. Kor. 9:24-25
12. Herra tarvitsen apua ymmärtääkseni tämän. Tarkoittaako se, että olet uskonut rahojasi juuri minulle sitä, että haluat minun sijoittavan ikuisuuteen elämäni aikana sen sijaan, että siirtäisin sen vastuun lapsilleni? Pitäisikö minun antaa sinun päättää minkä verran varallisuutta haluat minun uskovan heidän käsiinsä? Ja jos joltain lapsista puuttuu talouden hallintaan tarvittavaa viisautta, niin eikö siinä tapauksessa olisi huono sijoitus uskoa varojasi heidän käsiinsä? Kun lapseni valmistuvat koulusta tai menevät työelämään, niin onko parempi uskoa heille taloudellista varallisuuttani vai ei?
Auttaisiko se heitä vaeltamaan paremmin sinun kanssasi ja huomioimaan ikuisuutta, vai alentaisiko se heidän moraaliaan ja saisi heidät lopulta kompastumaan? Pitäisikö minun tehdä kuten John Wesley ja jakaa vielä eläessäni suurin osa omasta omaisuudestani.
Sananl. 20:21; Sananl. 13:11; Sananl. 17:26; 1. Kor. 4:2
13. Kuinka voin olla varma siitä, että minulle uskomasi omaisuus tulee palvelemaan sinua kuolemani jälkeen? Miten voin tietää, että he kenelle uskon resurssini käyttävät sen edistääkseen Jumalan valtakuntaa? Jos lapseni ovat aikuisia ja itsenäisiä pitäisikö minun vain antaa pois se mitä pystyn ja kun kuolen jättää suurin osa jäljelle jäävästä seurakunnalleni, lähetystyölle tai palvelutyölle, joka on lähellä sinun sydäntäsi? Eikö minun pitäisi ohjata lapsiani odottamaan sinun kädestäsi tulevaa perintöä, minun käsieni sijaan?
Eikö minun ja lasteni pitäisi yhtälailla keskittyä taivaalliseen perintöön, jota voi kasvattaa uskollisella antamiselle täällä ja nyt.
Matt. 25:34-35; 1. Piet. 1:3-4; Kol. 3:23-24.
14. Isä, mitä iankaikkista haittaa siitä on, jos annan sinulle nyt niin paljon kuin voin? Tai päinvastoin, mitä iankaikkista haittaa siitä seuraa, jos annan mahdollisimman vähän tai hidastelen antamisessani? Onko siitä mitään haittaa, jos annan liikaa liian aikaisin? Vai onko todellinen vaara siinä, että annan liian vähän liian myöhään?
Luuk. 16:10-12; Luuk. 19:17; Mark. 10:29-30; 2. Kor. 5:9-11
15. Selvä Herra, ajatellaan, että kehoitat minua antamaan nyt. Ja jos hidastelen antamisessani, mistä tahansa syystä, onko mahdollista, että kuolen ennen kuin saan mahdollisuuden enää antaa? (Tai häviääkö raha ennen kuin ehdin antaa sitä?)
Ps 39:4-7; Saarn. 5:13-14 ja 8:8
16. Jos en vapauta ajoissa resurssejani valtakuntaasi, niin onko olemassa se vaara, että alan keskittyä liikaa maallisiin aarteisiin taivaallisten sijaan? Jos hidastelen antamisessani niin kovettuuko sydämeni kehoituksillesi antaa? Voiko olla, että en ole silloin valmistautunut ikuisuutta varten?
1. Tim. 6:17-19; Matt. 6:21; Hepr. 3:15
17. Koska minulla ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin jättää rahani tänne kun kuolen, niin olenko todellisuudessa edes “antaja”, jos annan ohjata omaisuuteni (jonka sinä olet antanut väliaikaisesti minun huolehdittavakseni) eteenpäin vasta kuolemani jälkeen? Tietysti voi olla hyvä ohjata ne jaloon käyttöön, mutta koska siihen ei liity uhrausta eikä se vaadi uskoa sinuun niin onko se edes antamista sanan varsinaisessa merkityksessä? Ryöstänkö itseältäni ilon ja palkkion ja ryöstänkö sinulta uskoni sinuun, kun pidän kiinni kuolemaani asti merkittävistä voimavaroista, jotka olisin voinut antaa iloiten sinulle jo eläessäni?
Fil. 4:17; Hepr. 9:27; Ef. 6:8
18. Isä, pörssit tai kiinteistöt eivät vedä vertoja ikuisille palkkiolle, joita seuraa kun investoi sinun valtakuntaasi. Kuka voisi vetää vertoja sinun lupauksellesi 10 000 prosentin (satakertaisen sadon) korotuksesta? Joten miksi silmäni ovat niin usein kiinnittyneet väliaikaisiin maallisiin sijoituksiin, jotka antavat säälittävän vähän takaisin?
Herra, laajenna minun näkökykyäni, suurenna uskoani ja kasvata kykyäni tehdä ikuisia sijoituksia.
Matt. 19:27-29; Hepr. 6:10; 2. Kor. 4:18
19. Herra auta minua tekemään selkeitä päätöksiä siitä mihin annan sinun rahasi. Auta minua erottamaan, ketkä hyötyisivät parhaiten antamastani rahasta ja ketkä taas käyttäisivät sitä väärin. Annanko sellaiseen tarkoitukseen, jota sinä eniten arvostat. Ooppera? Taidemuseo? Joku humanistinen yhdistys? Niin hienoja kuin nuo asiat saattavat olla, niin ovatko ne yhtä lähellä sydäntäsi kuin evankeliointi, opetuslapseuttaminen, kirkkojen perustaminen, tai köyhien, vammaisten, vankien, syntymättömien lasten tai heidän äitiensä avustaminen?
Fil 1:9-10; 1.Tim 5:3-5; Sananl. 14:7
20. Sinä pyysit rikasta nuorta miestä antamaan pois kaiken ja seuraamaan sinua uskossa niin voiko olla, että kutsuisit minut tekemään samoin? Olenko koskaan vaivautunut kysymään tätä sinulta? Sinä kutsuit Sakkeuksen antamaan pois puolet omaisuudestaan. Koska minä tienaan puolet enemmän kuin jotkut muut, niin olisiko minun kohdallani kohtuullinen Kristusta kunnioittava vaihtoehto antaa pois puolet omaisuudestani?
Luuk. 19:8-10; Matt. 19:21; Luuk. 14:33
21. Jos tekisin listan kaikista eduista ja resursseista, joita olet minulle uskonut, Herra, ja kysyisin mitä haluatkaan minun antavan pois, onko mitään sellaista – talo, auto, kiinteistö, eläkevarat, pankkitilit – jotka jätän pois listalta, tai kohtelen niitä asioina, joihin ei voi koskea? Käyttäydynkö niin, kuin kaikki ei kuuluisikaan sinulle kuin vain ylijäämät, se osa, jonka en ole jo omistanut johonkin muuhun? Jos en laita kaikkea pöydälle, kysyen Sinulta mitä tahdot minun sen kanssa tekevän, olenko todella Sinun opetuslapsesi?
Ps. 24:1; 1 Kor. 6:19; Ps. 50:12; Hag. 2.8
22. Isä, tunnet sydämeni läpikotaisin. Miksi roikun omaisuudessani valkoisin rystysin? Yritänkö todistaa jotakin? Onko kyseessä ylpeys? Voima? Arvovalta? Itsekkyys? Epävarmuus? Pelko? Ymmärtämättä sitä, olenko tekemässä rahasta Jumalan korvikkeen? Materiaalisessa mielihyvän hankkimisessa, epäonnistunko kokemaan sen mielihyvän, jonka voi vain kokea Sinussa? Haluatko minun tekevän jotakin erilaista – ehkäpä radikaalisti erilaista – vahvistaakseni kaipaustani ja riippuvuuttani Sinusta?
Ps. 63:1, Kol. 3:4-6, Ps. 34:8
23. Elänkö kuullakseni toisten sanovan minusta ‘hän on mahtava menestys!’ – vai kuullakseni Sinun sanovan minulle ‘Hyvin tehty, hyvä ja uskollinen palvelijani’? Kun kohtaan sinut kasvoista kasvoihin, tulenko toivomaan, että olisin antanut vähemmän – vai enemmän? Jumala, auta minua armossasi kuromaan kiinni välin siinä, mitä annan nyt, ja mitä tuona päivänä toivon, että olisin antanut.
Luuk. 12:15, 2. Kor. 8:7, Ap.t 10:1-4
24. Herra, aiheuttaako pelkoni terveyteen liittyvästä katastrofista ja vanhasta iästä sitä, että pidätän antamista? Tiedän, että kutsut minua olemaan viisas, mutta olenko mennyt liian pitkälle, siihen pisteeseen, että hamstraan ja kerään ahneesti tavaroita varastoon sen sijaan, että luottaisin?
Matt. 6:34; Snl 3:5-6; Fil. 4:6, 19
25. Se on kamala ajatus, Isä, mutta kilpailevatko materiaaliset hyödykkeet kanssasi elämäni herruudesta? Onko hengellinen elämäni – ja perheeni hengellinen elämä – vahingoittunut vauraudestamme ja hullaantumisestamme vaurauteen? Onko totta, että antaminen on ainoa lääke materialismiin? Olenko antanut tarpeeksi kokeakseni sekä vapautuksen materialismista, että vapauden ilon rahan ja asioiden tyranniudesta?
1 Tim 6:7-11; Hes. 28:4-5, Ilm. 3:17-18.
26. Mihin tiettyyn asiaan olen ripustautunut, jonka haluat minun antavan pois? Olethan luvannut minulle, että ‘on siunatumpaa antaa’. Olethan luvannut minulle, että ‘on siunatumpaa antaa (iloiseksi tekevää), kuin vastaanottaa’, minkälaisia siunauksia ja iloa varastankaan itseltäni pitäessäni kiinni siitä, mitä haluatkaan minun antavan pois?
Sananl. 22:9; Ap.t 20:35, 2 Kor. 8:13-15
27. Näytäthän minulle, Jeesus: kuinka voin kommunikoida paremmin puolisoni kanssa ja rukoilla hänen ja lasten kanssa, jotta voimme kulkea yhdessä tätä riemastuttavaa antamisen tietä?
Auta, Herra, meitä sekä johtamaan että rohkaisemaan toisiamme, jättämättä toisiamme taakse.
Sananl. 19:14; 2 Kor. 9:7; Ef. 5:22, 25
28. Mitä minä teen – ja mitä minun tulisi tehdä, kouluttaakseni lapsistani tavallisia, iloisia ja anteliaita antajia?
Sananl. 226; 1. Kor. 11:1 ja 16:2
29. Herra, ymmärrän, että suurimmassa osissa maailmaa, monien eri aikakausien aikana, minut nähtäisiin erittäin varakkaana (vaikka tässä ajassa ja paikassa olisin alempi- tai keskiluokkaa) oletko antanut käsiini näin paljon siksi, että olet siunannut minua antamisen lahjalla ja haluat minun oppivan käyttämään tätä lahjaa sinun kirkkaudeksi? Olenko missannut siunauksen ja ilon koska en ole harjoittanut tätä lahjaa?
Room. 12:5-8; 2.Kor. 9:7; Gal. 6:9
30. Jos olen antaja, ketä olen saavuttanut ja mentoroinut antamisessa? Nöyryyden hengessä, kuinka voin jakaa muille antamisen ilosta? Jos jotkut meistä ovat rukouksen sotureita ja ovat kutsuttuja opettamaan muita rukoilemaan, niin ovatko jotkut meistä antamisen sotureita? Kutsutko sinä joitakin olevana esimerkkinä muille näyttämään kuinka antaa ja rohkaista kuinka nostaa rimaa antamisen alueella? (Pitäisikö minun pyrkiä olemaan antamisen soturi ja/tai etsiä ohjausta ja neuvoa tästä?)
2. Kor. 8:1-2; 9:2-3; 1.Kor. 29:1-14; Hepr. 10:24
31. Viisi minuuttia kuolemani jälkeen, mitä tulen toivomaan että olisin antanut silloin, kun minulla oli siihen vielä mahdollisuus?
Isä, ei minun tietenkään tarvitse odottaa kuolemaani asti ymmärtääkseni tämän. Näytä tämä minulle, kun voin vielä antaa niihin asioihin, jotka ovat sydäntäsi lähellä – ja kokea ilon siitä, että tiedän toisten tulevan ruokituiksi ja autetuiksi ja tavoitetuiksi evankeliumilla, vastaanottaen käsistäni sen avun, jonka tarvitsevat. Vahvista minua elämään jokainen päivä, koko elämäni loppuun täällä, katsoen eteenpäin taivaaseen ja keräten aarteita sine. Auta minua odottamaan niitä sanoja, joita kaipaan kuulla Sinulta: ’Hyvin tehty! Olet hyvä ja luotettava palvelija. — Tule herrasi ilojuhlaan!’
Matt. 16:27; Sananl. 19:17; Matt. 10:42
(Ote Randy Alcornin kirjasta “The Treasure Principle” suom. “Aarteen periaate”)